torstai 21. joulukuuta 2017

10 KYSYMYSTÄ JOULUSTA

Heh tuleekohan näistä christmas tag- postauksista jonkin sortin jouluperinne tänne blogiin? Tänä vuonna kysymykset ovat tietenkin erit verrattuna viime vuoteen, mutta viime vuoden postauksen voit käydä kurkkaamassa täältä



 1. Paras joululaulu?
Tosi hankala vastata vain yhtä, mutta kyllä Sydämeeni joulun teen vie voiton.

2. Suosikki joulukukka?
Joulutähti.

3. Paras saamasi joululahja?
Mikään yksittäinen lahja ei oo oikeastaan jäänyt mieleen parhaana. Oon saanut aikalailla niitä juttuja, joita oon toivonut, joten kaikki ovat menneet käyttöö ja olleet mieluisia! Paras lahja on yleensä sellainen, jossa on ajatus mukana, ja nykyään kaikki lahjat joita saan ovat selvästikin ajatuksella hankittu.

4. Annatko lahjoja tänä vuonna?
Juu annan muutaman.

5. Onko itselläsi lahjatoiveita tänä jouluna?
Mulla oli muutama kotiin liittyvä lahjatoive. Pyysin muun muassa pataa, isompaa paistinpannua ja pussilakanasettiä. Sitten koitin hieman jopa väkisin keksiä jotain toiveita, joten listalle päätyi myös superfoodit, lahjakortit ja yksi kirja. Mä en oikeastaan haluaisi mitään turhaa tavaraa, sillä ton muuton aikana huomasin sen, miten sitä tavaraa onkaan. Suoraan sanottuan alkoi vähän ahdistamaan se, jos joulun alla sitä tavaraa tulisi ihan hirveesti lisää. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, niin haluaisin vaan nauttia joulun tunnelmasta pehmoiset sukat jalassa.

6. Milloin aloitat joulukoristelut kotona?
Yleensä jo marraskuun alun jälkeen, mutta tänä vuonna vasta joulukuun ensimmäisinä päivinä. En viitsitnyt turhaan purkaa joulukoristeita, koska ne olisi kuitenkin pitänyt pakata takaisin ennen muuttoa.

7. Lähetätkö joulukortteja?
En lähetä. Oon nyt muutamana vuonna aikonut tehdä kortit ja lähettää ne, mutta se on vaan jäänyt tekemättä. Enkä oo saanut aikaiseksi lähettää edes niitä kaupan kortteja. Katotaan ensi jouluna!


8. Milloin avaatte joululahjat?
Jouluaattoiltana.

9. Mitkä värit tekevät joulusi? 
Punainen ja vihreä sekä ripaus kultaista ja hopeaa kuusessa.

10. Kuva- vai suklaakalenteri?
Molemmat! En oikeesti osaa valita, sillä mun mielestä on niin ihanaa aamulla avata se luukku ja nauttia aamukahvin kanssa pala suklaata. Toisaalta kuvakalenterit ovat aina yhtä ihania♥ Tänä vuonna olin saanut ilmaisjakelussa kuvakalenterin, mutta se katosi muuton yhteydessä. Mä olen aivan varma, että se kalenteri tulee vastaan sitten vuoden alussa jostain pahvilaatikosta, mutta onpaha sitten kalenteri ensi jouluksi! Vähän kyllä harmittaa se, että nyt ei päässyt avaamaan kuvakalenterin luukkuja.

Kertokaas ihmeessä omia vastauksianne tonne kommenttiboksiin♥

Plus saa myös kertoa, että millä ohjelmalla te muokkaatte kuvanne? Mä oon muokannu Picasalla, mutta mun nykyiseen läppäriin ei enää saa sitä. Vanhassa läppärissä se olisi, ja oonkin nyt muutamia kertoja herätellyt sitä epätoivoisena henkiin, jotta pääsisin muokkaamaan sillä muutamat kuvat. Enää kovinkaan montaa kertaa se kone ei avaudu, joten pitäisi pikkuhiljaa tutustua uusiin ohjelmiin.

lauantai 16. joulukuuta 2017

MY DAY: MUUTTOPÄIVÄ

Moikkelis! Kyllähän tässä onkin jo tovi vierähtänyt viimeisimmästä postauksesta, sillä oon kirjottanut tänne viimeksi syyskuussa. Siis oikeesti mitä ihmettä. Avaan tän syksyn opiskelujuttuja tarkemmin toisessa postauksessa, mutta tiivistetysti voisi sanoa, että fuksisyksy meni vauhdikkaasti., ja eilen mulla alkoi joululoma. Huh oon kyllä oottanut sitä, sillä oon lomaillut viimeksi viime vuonna. Opiskeluihin liittyen mulla on siis postaus kuvia vaille valmiina. Toivon, että saisin siihen kuvat tulevalla viikolla kun oon menossa jouluksi kotikotiin.

Nyt kuitenkin tän postauksen aiheeseen, eli muuttopäivään! Kyllä vain, me ollaan tän syksyn aikana ehditty muuttaa uuteen asuntoon. Meidän vanha vuokrakämppä meni myyntiin, joten asunnonhaku ja itse muuttaminen toivat kyllä oman jännitysmomenttinsa tähän syksyyn. Kirjailin meidän muuttopäivänä aikoja ylös tätä postausta varten sillä ajattelin, että tällaisella myday-postauksella olisi helppo katkaista tää tauko.
























6.25 Herätyskello soi, mutta en jaksa nousta heti. Mä oon oppinut taas tänä syksynä ton torkuttamisen taidon.

6.46 Noniin nyt ylös ja kohti kahvinkeitintä.

8.47 Aloitan pakkaamaan viimeisiä tavaroita. Kaikkea ei voinut pakata etukäteen, niin jotain pikkujuttuja jäi tähän viimeiseenkin päivään.

9.34 Vieläkin pakkailua ja siivoilua. Kummasti sitä tavaraa tosiaan jäikin viimeiseen päivään.

9.51 Bussin odottelua.

10.25 Oon perillä keskustassa ja googlettelen paikan, josta mun pitää hakea avaimet.

10.34 Avaimet uuteen kotiin saatu!

11.04 Piipahdin Ruohonjuuressa ja ostin uuden tiskiharjan ja evästä kouluun.


11.15 Kertailen taas hetken aikaa tenttiin, vaikka onkin sellainen olo, että ei meinaa enää mikään asia jäädä kunnolla mieleen.

11.40 Nyt syömään!

12.16 Olisi luennon aika. Suomen kielen kehitys ois homman nimi, ja tästähän voi ehkä jo vähän päätellä, että mikä mun pääaine onkaan.

14.10 Jaa seuraava luento olisi sitten journalistiikkaa ja viestintää.

15.48 Tän päivän luennot on taputeltu, joten on aika kiiruhtaa kotia kohti pakkaamaan vielä niitä viimeisiä tavaroita. Haha miten musta tuntuu, että oon kokoajan pakkaamasa niitä viimeisiä tavaroita?

noin kello 19. Nyt on ensimmäinen kuorma viety. Jotenkaan en oo yhtään innoissani tästä, että tehdään muuttoa tälleen keskellä viikkoa yhtenä arki-iltana. Tänään pitää viedä kaikki isoimmat tavarat ja suurin osa laatikoista, sillä meillä ei oo huomenna pakettiautoa käytössä.

20.26 Vieläkin olisi tavaraa kuskattavana. Pakkausvaiheessa yllätyin oikeesti todella paljon siitä, miten paljon meillä onkaan tota tavaraa, vaikka ihan hirveesti ei tuu mitään ylimääräistä osteltua. Jotenkin sitä vaan aina kertyy...

22.04 Koitan nopeasti kertailla huomiseen tenttiin, mutta turhaahan se enää tähän aikaan on. Jos kuitenkin jotain tarttuis päähän!

22.30 Tää muutto ei lopu ikinä, koska tajuttiin justiinsa, että meidän parvekekalusteet on vielä vanhan kämpän parvekkeella. :'D

23.12 Nyt olisi suurin osa tavaroista muutettu! Huomiselle jäi vielä siivoustarvikkeita, sillä mennään huomenna tekemään loppusiivous. Tän illan ohjelmana ois vielä lampun asennusta kattoon ja esimerkiksi hammasharjan etsimistä.

00.28 Huh vihdoinkin nukkumaan ja aamulla pirteenä purkamaan tavaroita ja tekemään tenttiä!




Siinä olikin meidän muuttopäivä. Ollaan nyt muutama viikko asuttu täällä uudessa kämpässä, ja tää oikeestaan tuntu jo iha kodilta, vaikkakin osa häkkivarastoon menevistä laatikoista lojuu edelleen olohuoneessa. Mitäs te ootte touhuilleet tän mun tauon aikana? Entä olisiko teillä muuten jotain postaustoiveita? Kivaa viikonlopun jatkoa♥

tiistai 5. syyskuuta 2017

PIENI BLOGIHILJAISUUS MUTTA EI SOMEHILJAISUUS

Hellouu! Blogissa on taas ollut pientä hiljaisuuden poikasta, sillä viime viikko on meni fukseillessa. Meillä on ollut paljon kaikkea tapahtumaa ja häppeninkiä, ja sitten mulle iski stressi tän syksyn kursseihin ja muutenkin valinnaisiin opintoihin liittyen. Haha perus, että vedän tässä vaiheessa syksyä stressilevelit ihan täysille, vaikka asioista ei vielä tarttisi niin suurta stressia ottaa. Mutta joo fuksiviikko oli kyllä enemmän kuin jees, sillä meidän tuutorit olivat keksineet kaikkea kivaa tekemistä meille. Onko siellä muita, jotka ovat tässä syksyllä palailleet koulunpenkille?


Onnistuin nappaamaan sen perinteisen syysflunssan, eikä lauantain työvuoro juurikaan helpottanut oloa. Alkuviikko on mennyt jotenkin vähän nuutuneena, joten nyt olisin ihan superkiitollinen kaikista flunssankarkotusvinkeistä♥
Tänne blogiin saattaa nyt muutaman viikon sisään tulla silleen suhteellisen hitaalla tahdilla postauksia, koska musta tuntuu siltä, että käyn jotenkin ylikierroksilla kaiken uuden kanssa. Mulla luultavasti menee se pari viikkoa, jotta totun taas  koulunkäyntiin, koska viime vuosi avoimessa ei ollut mitenkään täysipäiväistä opiskelua. Mulla oli kuitenkin koko vuodeksi vain viisi kurssia. Mutta joo jos haluat pysyä kärryillä mun tekemisistä, niin kannattaa ottaa varsinkin mun snäppi (anniina_mikaela) haltuun, sillä mä päivittelen sitä suhteellisen usein. Instan kanssa mä oon nyt yrittänyt tsempata, sillä nyt on pakko myöntää, etten ole siellä kovinkaan aktiivinen. Selailen sitä kyllä päivittäin, mutta se kuvien lisäily on  joskus hieman hitaanpuoleista. Mutta koitan nyt senkin kanssa hieman tsempata!  Ja mun insta on tosiaan anniina_mikaela.  Kiinnostaisiko teitä muuten kouluun liittyät postaukset, entäpä millaiset mahdollisesti?


sunnuntai 20. elokuuta 2017

PIKAREISSU ÄHTÄRIIN

Tää viikko alkoi ihanasti, kun päätettiin maanantaina ottaa ja lähteä Ähtäriin yöksi. Varattiin Ähtärin leirintäalueelta pikkuinen mökki, jossa yövyttiin maanantain ja tiistain välinen yö. Tiistaina mentiin sitten eläinpuiston puolelle katselemaan ja kiertelemään. Mä jätin tarkoituksella kameran autoon, sillä mulla ei ollut sellainen olo, että olisin jaksanut kierrellä kameran kanssa siellä. Joskus on kiva mennä ilman kameraa, vaikka kuvien ottaminen onkin parhautta! Tän postauksen kuvat otin maanantaina, kun kierreltiin illalla leirintäalueella.








Muutama postaus taaksepäin mä puhuin siiä, miten kesä on sujahtanut ohi, enkä mä ole oikein kerinnyt käydä missään. Se harmitti mua, sillä kesäinen Suomi on  todella kaunis. Silloin mietin, että olisi ollut kiva nauttia muidenkin paikkojen kuin Tampereen kesäisestä tunnelmasta. Tamperekin on kyllä kaunis (kesä)kaupunki, ja olenkin kesän aikana tutustunut kotikaupunkiini paremmin.♥ Ja ehdinhän mä sitten loppujen lopuksi piipahtaa muuallakin! Oli niiin kivaa ajella kohti Ähtäriä ja katsella kauniita maisema, vesistöjä ja pieniä kyliä, joiden läpi ajeltiin. Ensi kesälle jokin pidempi road trip, kiitos!





Maanantaina me tehtiin visiitti myös Tuuriin, jossa mä olen käynyt vain kerran ennen tota reissua. Mulla ei ollut silleen mitään ostoslistalla, eikä oikeastaan edes tehnnyt mieli shoppailla sieltä mitään sen kummempaa. Ostettiin yksi uusi lakana, ja sitten...mukaan lähti Game of thronesin ensimmäinen tuotantokausi. Siis tota sarjaa on hehkutettu niiiin paljon, ja huh mikä hypetys siitä uusimmasta kaudesta olikaan. Meistä kumpikaan ei ole katsonut kyseistä sarjaa, joten ollaan tultu hieman myöhässä tämän villityksen kanssa. Mä spottasin hyllystä viimeisen kappaleen ensimmäisen tuokkarin bokseja. Otin sen käteen ja näytin sitä A:lle. Jotenkin olin niin rähmäkäpälä, että onnistuin tiputtamaan sen boksin hyllyjen väliin. Mä muistan edelleen A:n ilmeen, kun hän kysyi multa, että olihan siellä toinenkin kappale...Haha onneksi A sai kuin saikin ongittua boksin sieltä hyllyjen välistä, sillä katsottiin ensimmäinen tuokkari tän viikon aikana ja eilen aloitettiin toinen. 

Mitäs te ootte puuhailleet viime aikoina?♥ 

torstai 10. elokuuta 2017

AAMUPALA KAHVILASSA

Haluttiin startata Helin kanssa tää viikko hieman spessummin, sillä no miksi ei? Päädyttiin sitten maanantaina aamupalalle kahvilaan ja sen jälkeen asukuvailemaan. Asukuvien saldoa tulossa kunhan saan käyty sen kuvakasan läpi. Ne kerrat kun olen nauttinut aamupalaa kahvilassa ovat olleet jotain lomamatkoja/lentokenttäaamiaisia tms. Sanoinkin Helille, että oon aina miettinyt sitä, miten ihmiset ehtivät keskellä tavallista arkiviikkoa aamupalalle kahvilaan, mutta no vapaapäivinähän se onnistuu. :D Oli kyllä todella piristävää syödä aamupala muualla kuin kotona pöydän ääressä. Meidän aamupalapaikkana toimi Mimosa, sillä oltiin molemmat löydetty netin uumenista kehuja kyseisestä paikasta.





Ei tällaista hirveän usein voi tehdä, sillä aamupala maksoi 6,50, mikä oli mun mielestä vähäsen kallis, siihen nähden että tarjolla oli puuroa, pikkukroissantteja, sekä sämpylää. Leivän päälle oli sitten juustoa, tomaattia ja kurkkua. Kahvia ja mehua oli kyytipojaksi. Mimosan aamupala oli todella basic. Olin lukenut netistä kehuja Mimosan aamupalasta, joten mun odotukset olivat ehkä hitusen liian korkeat, sillä kyllä tota valikoimaa katsoi vähän silleen hmm... Esim Linkosuon Siilinkari-kahvilassa aamiainen maksaa 8,80, ja ainakin viime vuoden muistikuvien mukaan tarjonta oli runsaampaa. Toi puuro oli kyllä törkeen hyvää, pehmeää ja täyteläistä. <3 Mun puurosta tulee aina jotenkin tosi tönkköä liisteriä, ei suinkaan tollasta pehmosta. Noi siemenet piristivät puuroa, ja oonkin nyt tän viikon ajan heittänyt puuron sekaan kaapissa lojuneita siemeniä ja omenahilloa. Kyllä toimii toi yhdistelmä, ja luultavasti se puurokin siitä paranee, jos treenaa. Plussaa tulee kyllä jättikokoisista kahvikupeista ja siitä, että kahvia sai santsata♥


Kyllä tuolla kupissa on vielä tilkka kahvia jäljellä, joten ei me tyhjän kupin kanssa otettu tuollaista kuvaa! Aamupalalle en ehkä enää menisi Mimosaan, paitsi jos pelkän puuro & kahvi- kombon saisi edullisemmin. En tiedä saako. Mimosan brunssia haluaisin kyllä kokeilla joskus. Ehdottomasti voin mennä tonne ihan vaan kaffelle, sillä miljöö oli todella kiva, ja vitriinissä olevat herkut olivat herkullisen näköisiä. Onko joku siellä kenties koittanut Mimosan brunssia? Entäpä ootteko käyneet kahvilassa aamupalalla, jos ootte niin missä on paras aamupala? Saa ilmiantaa myös ihan minkä tahansa kaupungin aamupalan♥

sunnuntai 6. elokuuta 2017

TP: AJATUKSIA KATEUDESTA

Moikka moi! Tän kuun tiimipostauksen aiheeksi valikoitui kateus, mikä on mun mielestä aiheena erittäin mielenkiintoinen. Koitan tässä postauksessa tehdä pelkän pintaraapaisun aiheeseen, sillä muuten tästä tulisi lukioesseen pituinen teksti.

Lähdettiin kerran Helin kanssa kaffella pohtimaan tätä aihetta, ja molemmilla tuli kateudesta todella negatiiviset vibat. Mietittiin molemmat sitä, että pakkohan tuossa on olla muitakin puolia kuin se, että toivoo toiselle pahaa ja täyttyy negatiivisista ajatuksista. Mä aloin heti googlettelemaan kateuteen liittyviä artikkeleita, ja niiden lukeminen oli kyllä todella avartavaa, sillä mulle tuli moniakin ahaa-elämyksiä.


Aivan varmasti jokainen on joskus kateellinen jollekulle jostakin, eikä siinä ole mun mielestä mitään pahaa, sillä kateus kertoo, että asia on sulle merkityksellinen. Talouselämän artikkelissa sanotaan, että kateuden kohteiltaan voi oppia, sillä siinä samalla huomaa, että jokin asia tai taito on itselle merkityksellinen. (klik) Mun kateus ei ole mitenkään pahansuopaa, sillä omasta mielestäni osaan iloita siitä, jos joku saavuttaa jotain hienoa esimerkiksi urheilussa tai ostaa itselleen jotain uutta. Eihän se multa ole pois. Mä kyllä tunnen pienen kateuden piston sydämessäni, jos joku ratsastaja on todella taitava. Mä itse haluaisin jatkaa ratsastusta ja olla taitava siinä, joten myönnän katsovani taitavia ratsastajia kadehtien, sillä mua harmittaa se, että lopetin kyseisen harrastuksen, enkä jatkanut sitä. Eihän se vieläkään myöhäistä ole, mutta ainakaa tällä hetkellä niin kalliin harrastuksen aloittamine ei ole mahdollista. No mutta tästä päästäänkin kömpelöä aasinsiltaa (taino selkää,, kuten mä joskus lapsena sanoin) pitkin siihen, miten mä itse käsittelen sitä kateuden tunnetta.

Otetaan taas esimerkiksi toi ratsastus, kun siitä nyt alettiinkin puhumaan. Mä tiedän erään yläasteella olevan törkeän taitavan ratsastajan. Hän on mua miljoona kertaa taitavampi, ja katson aina hänen ratsastustaan hieman kateellisena, sillä musta olisi hienoa olla yhtä taitava. Jokaikinen kerta mietin, että "hitto kun osais itsekin tehdä ton, tai saisinpa hevosen kulkemaan noin" Nyt keväällä mä kävin läheisen tallin takaisin ratsaille- päivässä. Päivä oli ihana ja mä imin oppia ihan hulluna, sillä mun halu kehittyä oli niin suuri. Sama homma on esimerkiksi valokuvaamisen ja kirjoittamisen kanssa. Mä katson todella monia blogeja kadehtien, sillä kuvat ovat niin taidokkaita, ja teksti on sujuvaa. Tiedän, että voin harjoittelulla päästä samaan, ja juurikin siksi mun mielestä olisi tärkeää tunnistaa ja myöntää se oma kateutensa, sillä kateudessa on paljon energiaa, jonka voi käyttää hyödyllisesti. Itseään voi kehittää sen avulla. Mun mielestä kateus pistää kivasti itsetutkiskelemaan ja tekemään töitä niiden omien tavoitteiden eteen. Sellainen positiivinen kateus on ihan jees, mutta jos siihen liittyy muiden haukkumista, vähättelyä ja eristämistä ei homma enää ookaan ihan ookoo tolalla, vaan silloin pitää kurkata peiliin ja alkaa pohtimaan esimerkiksi sitä missä kunnossa se oma itsetunto on.


Taloussanomien artikkelissakin sanotaankin, että toisinaan kateus voi pukeutua juurikin ihailuun, jolloin ensin tunnetaan pienen pieni hetki kateutta, ja sen jälkeen tunne muuttuu ihailuksi toisen taitoa tai saavutusta kohtaan. Mun kateus on siis juurikin tuota yllämainittua. Useimmiten mä tunnen kateutta juurikin jotain tiettyä taitoa kohtaan. Materiasta mä en ole kateellinen, sillä tiedän sen, että säästämällä voin aivan yhtä hyvin ostaa sen Vuittonin laukun ja lompakon. Kateus on oikeasti todella jännä tunne, sillä luultavasti jokainen tuntee kateutta jollain tasolla, mutta sitä ei ole järin sopivaa myöntää. Useimmiten sitä ei myönnetä juurikaan sen vuoksi, että se mielletään olotilaksi, jossa toivotaan toiselle pahaa. Ja no sitähän se on pahimmillaan. Mun mielestä jotkut keskustelupalstat ovat hyvä esimerkki siitä negatiivisesta kateudesta. Siitä negatiivisuudesta ei ole hyötyä yhtään kellekään- ei edes sille kateelliselle. Mun mielestä on kuitenkin ihan jees myöntää, että on jostain asiasta kateellinen, sillä silloin siitä saattaakin saada uutta energiaa. Mitä fiiliksiä kateus herättää sussa? Entä ootko sä kateellinen jollekulle jostakin?

Huh sainpas pidettyä tän suhteellisen lyhyenä tekstinä, vaikka juttua olisi kyllä vieläkin tullut. Kiitos muuten ihan super paljon. kun jaksatte aina kommentoida, vaikka näitä postauksia on viime aikoina tullut suhteellisen harvoin. Ootte huippuja♥

Heli | Jenny | Krissu | Sini

tiistai 1. elokuuta 2017

SYKSYN ODOTTELUA

Kyllä vain mä täällä jo odottelen tota tulevaa syksyä. Yleensä koitan toteuttaa sellaista elä hetkessä-filosofiaa, enkä haikailisi liiaksi tulevaa. En haikailisi niitä vapaapäiviä, viikonloppua, vaan koittaisin nauttia jokaisesta päivästä täysin siemauksin. Tällä hetkellä mä en kuitenkaan voi sille mitään, että lähestyvä syksy saa mut todella innostuneeksi. Mulla on alkusyksyksi paljon kaikkea kivaa puuhaa tulossa, kun on jotain opiskeluihin liittyviä infojuttuja, mutta myös kesätyöt jatkuvat sinne syyskuulle saakka.

Mä innostuin tulevasta syksystä niin paljon, että suuntasin pari viikkoa sitten kalenteriostoksille ja kotiutin tämän ihanuuden. Mulla on ollut vuosia sellainen kaupunkimaisemalla varustettu kalenteri, mutta oon aina kironnut sitä, kun siinä se sisällys on väärinpäin. Mä pidän siitä, että päivät ovat allekkain, ja viivat ovat vaakatasossa. Monen vuoden ajan oon ostanut kalentereita, joissa noi viivat ovat mun makuun väärinpäin, eli siis päivät ovat vierekkäin ylhäällä. On se vaan tarkkaa... :'D Mä aloin ihan innoissani täyttämään tota kalenteri jo silloin pari viikkoa sitten, ja eilen sain korkata sen virallisesti käyttöön! Tossa on todella paljon muistiinpanosivuja, mikä on mun mielestä hyvä juttu, sillä usein kirjottelen kalenteriin postausideoita ja kuvattavia asioita. Tilaa siis tarvitaankin. Toinen kalenterivaihtoehto olisi ollut ekologinen kierrätyspaperista valmistettu kalenteri, mutta siinäkin päivät olivat mun makuun väärinpäin, eikä muistiinpanotilaa ollut läheskään yhtä paljon kuin tässä. Täytyy toivoa, että ensi vuodeksi olisi myös toisenlaisia ekologisia kalentereita! Onko siellä muuten muita, jotka tykkäävät siitä, että kalenterissa noi päivät ovat tuolla tavalla, vai onko se sulle oikeastaan ihan sama? Ton kalenterin ainoa miinuspuoli on se, että see on todella paksu, mutta eiköhän se kuitenkin sinne laukkuun mahdu.



Vielä kun syksyn kalenteri ei ole ollut kauaa käytössä, voidaan palata takaisin tämän kesän pariin ja pohtia sitä, miksi mä odotan sitä syksyä. Yksi syy on ehdottomasti se, että tää kesä ei oo ollut mitenkään erityinen. Mun kesä on pyörinyt kesätöiden ympärillä, mikä sinällään on ihan luonnollinen asia, mutta esimerkiksi vapaapäivinä en oo tehnyt mitään sen kummempaa kuin muutenkaan. Mun vapaat ovat useimmiten olleet keskellä viikkoa, eikä aina esim kellään kaverilla oo silloin ollut vapaata/ kaverit eivät ole olleet täällä Tampereella. Oon siis saattanut käydä esim keskustassa kaffella, mutta en oo tehnyt mitään reissuja toiseen kaupunkiin, sillä no se vaatisin sen, että jollain toisella olisi vapaat samaan aikaan, ja useimmiten on menty vähän ristiin. :'D Töiden osalta mun kesä on ollut ihan huippu, enkä vaihtaisi tota kesätyöpaikkaa mihinkään, mutta vapaapäivien osalta suoraan sanottuna tylsä. Ei nyt tietenkään kaikkien vapaiden, sillä onhan mulla ollut tekemistä. Mutta suurin osa niistä vapaapäivistä on kuitenkin ollut melko tylsiä.

Eli tiivistettynä mulla on huono omatunto siitä, että en oo elänyt kesää niin kuin sitä kuuluisi elää. Mun oli yhdessä vaiheessa pakko pitää muutama someton päivä, sillä jotenkin se instan ja snäpin kattominen sai fiiliksen todella alas. Tuntui siltä, että kaikki muut tekevät hirveästi kaikkea ja käyvät päiväreissuilla, mökeillä, festareilla, yöuinneilla sun muilla, ja itse vietin vapaapäivää kotona siivoten ja kokaten. Haha perus arkea siis. Mä ootan sitä syksyä sen vuoksi, että silloin on ns.sallittua olla vaan kotona ja rauhoittua kesän jäljiltä. Toisaalta tylsien vapaapäivien vuoksi mä oon nauttinut ihan eritavalla niistä vapaista, kun joku on tullut tänne yöksi tai on ollut jotain muuta kivaa tekemistä, mutta kuitenkin se harmittaa, ettei kesällä tullut tehtyä sen kummemmin mitään. Mä oon kuitenkin luonteeltani sellainen, että kaipaan niitä menoja yhtälailla kun niitä rentoja kotipäiviäkin. Molempia pitää olla sopivassa suhteessa, mutta nyt tylsiä vapaapäiviä on ollut enemmän. Mä tiedän, että itsehän ne menot pitäisi järjestää ja sopia, mutta useimmiten mä halua menoihin seuraa, sillä onhan se aina kiva tehdä ja kokea kaikkea jonkun kanssa. Mun mielestä yksi vuorotyön miinuspuoli onkin se, että vapaat saattavat olla usein keskellä viikkoa, ja se on sitten osaksi tuurista kiinni, että sattuuko jollakulla toisella olemaan samaan aikaan ne vapaat.

Vaikka noi kappaleet olivatkin hieman negatiivisia, en vaihtaisi tätä kesää mihinkään. Työpaikka on ollut huippu, ja oon tutustunut siellä ihan mahtaviin ihmisiin, joita tulee tän kesän jälkeen ihan kauhea ikävä♥ Mä en oikeesti voi uskoa, että mulla on töitä jäljellä enää about neljä viikkoa! Voisko kesätyöt muuttua syksy- ja talvitöiksi? No mutta joo toi oli enemmänkin tollaista tajunnanvirtahöpöttelyä. Ehkä hieman negatiivista, mutta ainakin todenmukaista
.
Ainiin mulla on nyt ollut kahdeksan päivän työputki, joka loppuu tänään. Ton työputken vuoksi täällä blogissa on jälleen kerran ollut hiljaista, sillä kummasti ne työpäivät ovat ottaneet veronsa iltaisin. Parin viikon kuluttua mulla alkaa olla aikalailla pelkkiä iltavuoroja, joten silloin ehdin ehdottomasti kirjoitella enemmän postauksiakin. Mä nimittäin en saa itsestäni mitään blogiin liittyvää irti iltaisin, ja siksi kuvaan ja kirjoitan aina aamulla sekä päivällä. Ihanaa viikon jatkoa just sulle♥ Mä hautaudun nyt sänkyyn ja suuntaan huomenna kohti kotikotia!




keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

MIKSI OLEN HURAHTANUT LUONNONKOSMETIIKKAAN?

Lupailin joskus tossa syksyllä tehdä postauksen luonnonkosmetiikkaan liittyen ja avata siinä tarkemmin sitä, miksi mä oikeastaan teen tätä mun pikku projektia. Miksi mä siis vaihdan mun kosmetiikkaa synteettisestä kosmetiikasta luonnonkosmetiikkaan? Synteettinen kosmetiikka tarkoittaa siis ei-luonnonkosmetiikkatuotteita.







Todella usein netissä törmää siihen vastakkainasetteluun, jossa osapuolet ovat synteettinen "tavallinen"kosmetiikka vs. luonnonkosmetiikka. Mä en itse halua asettaa näitä vastakkain, vaikka liputankin luonnonkosmetiikan puolesta. Jokainen käyttäköön sitä kosmetiikkaa, joka sopii parhaiten omiin tarpeisiin ja/tai elämänarvoihin. Tässä postauksessa mä siis kerron muutamia syitä sille, miksi koen luonnonkosmetiikan sopivan mulle parhaiten. En tässä postauksessa keskity siihen, miten kiinnostuin luonnonkosmetiikasta, sillä tästä tulis muuten ihan kauhea kilometripostaus. :D Katotaan, että palailenko siihen aiheeseen myöhemmin. Mulla on vielä todella paljon ns tavallista kosmetiikkaa kaapeissa, sillä mun kaikki luomivärit, huulipunat, poskipunat, aurinkopuuterit sun muut ovat ihan peruskosmetiikkaa. Varsinkin joulun alla paketeista paljastui muutamia dödöjä ja meikkejä, jotka eivät siis olleet luonnonkosmetiikkaa. Mä vaihdan mun tuotteita luonnonkosmetiikkaan sitä mukaan, kun ne loppuvat, mutta aika paljon esim hiusten- ja ihonhoitotuotteita oon vaihtanut luonnonkosmetiikkaan. Mutta joo mä lopetan aloituksen nyt tähän, jotta päästään joskus asiaankin!

Ei eläinkokeita. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ei ole testattu eläimillä. Eläinkokeet ovat sellainen viidakko, että en ole enää perillä siitä, mikä merkki niitä käyttää ja mikä ei ja missä maassa ja häh. On muuten monia pieniä luonnonkosmetiikkayrityksiä, joilla ei ole varaa ostaa sertifikaattia, mutta tuotteet kuitenkin täyttävät sertifikaatin ehdot.

Kemikaalikuorma omassa kropassa ja ympäristössä vähenee. Joku kemian suhteen viisaampi voi valaista mua tarkemmin näihin kemiajuttuihin liittyen, mutta mun mielestä osassa synteettisestä kosmetiikassa on niin paljon kaikkea turhaa, kuten mikromuoveja.

Ylipäätään ympäristön hyvinvointi on mulla se syy numero yksi, miksi suosin luonnonkosmetiikkaa. Synteettisessä kosmetiikassa on muun muassa yllä mainittuja mikromuoveja, jotka päätyvät vesistöihin ja pahimmassa tapauksessa sieltä kalojen kautta takaisin sun ruokalautaselle. Ei mitenkään järin houkuttelevaa. Mikromuovit jäävät meriin lillumaan, eivätkä katoa niistä koskaan. Toi on mun mielestä jotenkin todella ahdistava ajatus. Tietenkään kaikki kosmetiikkatuotteet eivät sisällä mikromuoveja, mutta luonnonkosmetiikkaa ostaessa tietää ainakin sen, että niitä ei ole.

Esimerkiksi aurinkorasvojen UV-filtterit haalentavat korallien värejä. Tää on mun mielestä vähän hankala homma, sillä auringolta suojautuminen on tärkeää, mutta tekee niin pahaa lukea uutisia koralleihin liittyen. Luennonkosmetiikankin puolelta löytyy aurinkosuojia, mutta niitä en ole vielä testannut. Alhaalta löytyy Tiede-lehden artikkeli, joka liittyy koralleihin. Siinä oli niin paljon asiaa koralleihin liittyen, että en tiennyt, mitä sieltä olisi kannattanut poimia tähän. :D

Mä haluan tukea kotimaista. Luonnonkosmetiikan puolelta löytyy monia pieniä suomalaisia firmoja, ja mä tykkäänkin suosia myös luonnonkosmetiikassa näitä suomalaisia firmoja, kuten Flowta. Muutenkin koitan suosia luonnonkosmetiikassa lähellä valmistettuja tuotteita, sillä loppupeleissä mun mielestä ei ole kauhean ekologista ostaa esim jenkeistä Suomeen kuljetettua luonnonkosmetiikkaa. Tai siis mun mielestä siinä mennään plusmiinusnolla-tilanteeseen, jossa tuote on ympäristölle jees, mutta pitkä kuljetusmatka sitten vesittää sen päästöillään. Olisi mielenkiintoista saada selville, että miten kosmetiikkaa kuljetetaan Suomeen. Tuleeko se lentäen vai laivalla?

Hyvä fiilis!♥ Mulle itselleni tulee hyvä fiilis siitä, kun käytän luonnonkosmetiikkaa, ja eikös meikkaamisesta ja ihonhoidossa se ole tärkeää♥ Käytä siis niitä tuotteita, jotka saavat sulle hyvän fiiliksen aikaiseksi. Olivat ne sitten niin sanotusti sitä peruskosmetiikkaa tai luonnonkosmetiikkaa. Heitän tohon alle vielä muutamia uusisia ja linkkejä aiheeseen liittyen, jos joku vaikka haluaa lueskella lisää :')


http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/onko_meilla_varaa_menettaa_koralliriutat_

http://utain.uta.fi/uutiset/kosmetiikan-mikromuovit-ovat-merten-kauhu

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/luonnonmukainen-ihonhoito-kunnioittaa-ihmista-ja-luontoa

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/842698/Arkipaivan+kosmetiikka+rasittaa+ymparistoa

https://yle.fi/uutiset/3-6757478

Kerro ihmeessä sun fiiliksistä luonnonkosmetiikkaa kohtaan! Ootko koittanut jotain tuotteita? Jos oot, mitä pidit? Jos et oo, haluaisitko kokeilla jotain tuotetta? Myös omia luonnonkosmetiikkasuosikkeja saa vinkkailla <3


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

OPISKELUPAIKKA MYÖNNETTY

Mua snäpissä ,anniina_mikaela, seuraavat tietävätkin tämän jo, mutta kerrotaanpa se nyt täällä bloginkin puolella. Eli mä siis pääsin lukemaan suomen kieltä Tampereen yliopistoon!! Tulosten piti tulla perjantaina 30.6, mutta mulle tää ilouutinen tulikin jo keskiviikkona 28 päivä. Oltiin Helin kanssa kaupungilla,  ja huomasin, että yksi kaveri oli soittanut mulle monia kertoja. Soitin takaisin ja kuulin, että hän oli päässyt opiskelemaan. Bussi kotiin mateli tavallista hitaammin, ja heti kun pääsin bussista ulos, juoksin kotiin koneen ääreen. Mä olin varautunut siihen, että oon jollain varasijalla x, mutta tekstinä olikin opiskelupaikka myönnetty. Kyllä siinä leuka loksahti auki, ja kädet täristen soitin takaisin samaiselle kaverille ja kiljuin puhelimeen, että mäkin pääsin! Hassua, että tostakin on kohta jo pari viikkoa aikaa.



Mä olin täysin varma, että en pääse opiskelemaan, sillä pääsykokeissa multa oli jäänyt huomaamatta yhden tehtävän a-kohta, ja siinä saikin sitten vilkuttaa hyvästit kahdeksalle pisteelle. Kuusi pistettä lähti pois tyhmän muistikatkoksen takia, ja joku toinenkin kohta jäi tyhjäksi, kun aivot eivät pelittäneet jännityksen takia kunolla. Noi pistemäärät olivat niin suuria, että en hetkeäkään uskonut mahdollisuuksiini päästä kouluun, ja olinkin prepannut itseäni (ja muita) siihen, että en tänäkään vuonna pääse sisälle. Mä olin taas turhan pessimistinen ja kriittinen omaa osaamistani kohtaan. Oon ihan super tyytyväinen, sillä viime vuoden aikana avoimessa opiskellessani huomasin, että kyllä se suomen kieli vaan sujuu ja on mielenkiintoista. Ihan mielelläni mä jatkan sen opiskelua täysipäiväisenä opiskelijana, enkä malta oottaa syksyä ja sen mukanaan tuomia uusia tuulia.

Ihan huippua sunnuntaita jokaiselle♥
📸 Heli

tiistai 4. heinäkuuta 2017

TP: LEMPPARIPAIKKANI TAMPEREELTA

Tiimipostauksenhan pitäisi tulla aina kuukauden ensimmäisenä lauantaina, ja sehän oli jo viime lauantaina. Mä en ollut ehtinyt aloittaakaan postausta ennen lauantaita ja olinkin laskenut sen varaan, että ehdin sen silloin illalla tehdä. Mutta hei milloin asiiden viime tippaan jättäminen on ollut hyvä idea? No ei ikinä. Lauantaina töissä oli niin kiire päivä, että jäin ylitöihin lähestulkoon tunniksi ja olin kotosalla vasta illalla puoli kymmenen jälkeen. Ei siinä pahemmin huvittanut avata konetta, ja jätinkin postauksen teon suosiolla myöhemmäksi. Vasta nyt sain tehtyä tän loppuun... Eihän mulla mennytkään yhden postauksen tekemiseen kuin kolme päivää. Ihan hyvä tahti mulla, eikö? :D

Me ollaan asuttu Tampereella kohta vuosi, mutta mä oon kierrellyt Tamperetta ihan super vähän ja hieman mietinkin tätä tiimipostausta, sillä mulla ei oikeesti ennen tätä kesäkuuta ollut mitään lempipaikkoja Tampereelta. Listailin tähän sellaisia kivoja paikkoja, joissa oon käynyt, ja joissa haluaisin käydä uudemankin kerran.




Hatanpään Arboretum

Itseasiassa kävin täällä nyt juhannuksena ensimmäisen kerran ja olin kuin lapsi karkkikaupassa. Toi on ollut jo viime syksystä asti sellainen paikka, jossa haluan käydä, joten oli ihanaa päästä viimeinkin käymään siellä! Järin hyviä kuvia juhannukselta ei tullut, sillä oltiin siellä keskiyöllä, eivätkä mun kädet olleet tarpeeksi vakaat. Heh pientä heilahtelua oli havaittavissa. Tähän postaukseen valikoitui sitten kuva, jossa ihana Heli ottaa kuvaa maisemasta, josta mä en onnistunut saamaan hyvää kuvaa. Puhelimen näytöltä voitte spotata sillan, josta tallentui mun muistikortille vain heilahtaneita otoksia.

Mustalahden satama

Mun mielestä Mustalahden satama on omalla tavallaan kiva paikka! Tykkään tosta kuvan näkymästä jotenkin älyttömän paljon varsinkin aurinkoisina päivinä, kun taivas on aivan sininen ja vesi kimaltelee. En mä tuolla ehkä ihan kokonaista kesäpäivää viettäisi, mutta on tossa aina joskus tullut istuskeltua muutama minuutti.




Näsinpuisto

Täällä mä on käynyt ensimmäisen kerran joskus talvella, kun me käytiin Anen kanssa ottamassa asukuvia, ja nyt kesälläkin siellä on tullut kierreltyä muutamaan otteeseen. Ihana paikka kaikenkaikkiaan!♥ Viime viikolla käytiin Helin kanssa räpsimässä asukuvat siellä, ja koitan käydä ne läpi tän viikon aikana. Tonne pitää kylläpäästä uudestaan ottamaan asukuvia, sillä tuolla oli vaikka mitä kauniita paikkoja.

Käykäähän katsomassa alla olevvista linkeistä myös muiden tiimiläisten (lauantaiset)postaukset ♥

Heli | Jenny | Krista | Sini

perjantai 16. kesäkuuta 2017

PIENIÄ POSITIIVISIA JUTTUJA

Kaikki viisurit ovat nyt poissa! Viikko sitten maanantaina jouduin rimpauttamaan hammaslääkäriin oireilevan viisurin vuoksi ja sainkin ajan samalle päivälle. Kirurgi nappasikin sitten kaikki kolme hammasta kerralla pois. ( yksi oli poistettu aiemmin). Ton poisto-operaation vuoksi täällä blogissa onkin oikeastaan ollut hiljaista, sillä silloin maanantaina ei olisi tullut kysymykseenkään avata konetta. Tiistai meni kokonaan sohvan pohjalla, kylmäpussit poskilla tai sängyssä nukkuen. Myös keskiviikkona olo oli todella nuutunut, eikä koneen tuijottelu innostanut. Viime viikon näytin enemmän tai vähemmän hamsterilta, mutta annyways nyt ne on kaikki poissa!!! Onko sulta poisteltu viisureita?

Kiitos edellisen kohdan, mä oon saanut syödä todella paljon jäätelöä, pilttejä ja keittoja. Mun leuat olivat viime viikon melko kipeät, joten ei oikein onnistunut muiden ruokien syönti. Onneksi noi ovat hyvää ruokaa, joten ihan mielellään niitä on syönyt.

Pääsin takaisin töihin. Viime viikon maanantai ja tiistai menivät luonnollisestikin saikulla ja sitten keskiviikko ja torstai olivat vapaapäiviä. Mutta siis voi vitsit miten kiva oli päästä takaisin töihin ilman sen pidempia lomia.

Kävin eilen poistattamassa tikit suusta. Mulle kyllä laitettiin viisurien poiston yhteydessä sellaiset tikit, jotka sulavat itsestään, mutta ne tikit alkoivat kuitenkin häiritsemään, sillä niissä oli niin pitkät langat. Samalla tuli sitten tehtyä jälkitarkastus, ja poistokuopat ovat lähteneet parantumaan hyvin.

Mä viihdyn töissä ihan super hyvin. Oon toki ollut ihan törkeen väsynyt joidenkin päivien jälkeen, ja se on valitettavasti taas heijastunut tänne blogiin, mutta jotenkin sitä vaan menee töihin aina ihan huippufiiliksellä.


Kesän eka jätskikiskapallo tuli syötyä eilen, ja ai että kun oli hyvää!

Tein ihan superhyviä vohveleita tällä viikolla ja niiden ohje on kyllä pakko tulla jakamaan myös tänne blogiinkin.

Kesäinen sää. Tarviiko tää perusteluja?

Mun salaatit ovat kasvaneet!

Oon ehtinyt lukea kirjoja. Kevällä kirjojen luku sai jäädä. mutta nyt on taas ollut aikaa lueskella ♥

Mitä positiivisia juttuja sulla on tällä hetkellä mielessä? :)




lauantai 3. kesäkuuta 2017

TP: KESÄMUISTOJA VUOSIEN VARRELTA

Heipsankeikkaa! Jätettiin tiimiläisten kanssa suosiolla huhtikuun tiimipostaus tekemättä, sillä niin monella oli muita kiireitä j,a /tai blogi vietteli kevätlomaa. Tässä kuussa palailtiinn kuitenkin normaaliin rytmiin ja valittiin postauksen aiheeksi kesämuistot. Mikäs sen kivempaa kuin aloitella ensimmäinen kesäviikonloppu muistelemalla niitä ihania edellisiä kesiä♥ Koitin ottaa tähän mahdollisimman erilaisia muistoja. ja aika hyvin onnistuinkin. Iski kyllä valinnanvaikeus, sillä pikkuhiljaa niitä muistoja vaan tuli lisää ja lisää! Aika moni näistä on enemmänkin sellaisia kokonaisuuksia, eikä niinkään mitään yksiä pieniä juttuja. Lopussa on tuttuun tapaan linkit muiden blogeihin, ja olisi todella ihanaa kuulla myös teidän muiden kesämuistoja <3





Maltan matka. Matkat ovat aina ihania juttuja, joten tietysti tähän on heti ensimmäiseksi päräytettävä muisto viime kesältä, jolloin tehtiin A:n kanssa meidän ensimmäinen yhteinen matka. Malta oli kyllä todella kiva paikka, ja sinne on ehdottomasti päästävä uudelleen! Ylipäätään kaikki muutkin kesällä tehdyt matkat ovat olleet jees!  Yksi mielenkiintoisimmista paikoista on ehdottomasti Pietari, josta en ihan hirveästi muista, vaikka oonkin ollut silloin yläasteella. Sen muistan, että siellä oli paljon kauniita rakennuksia!

Festarit. Mä oon festari&keikkaihminen, joten mulla on jäänyt niiiin hyvät muistot niiltä muutamilta festareilta, joilla oon ollut. Viime kesänä en ollut yksilläkään, ja se kyllä harmittaa edelleen. Veikkaan, että myös tänä kesänä jää festarit välistä, mutta ehkä ensi vuonna. Miten te kesätöissä olevat ihmiset pääsette festareille? :D

Käytiin joskus aikoja sitten Mian kanssa yöuinnilla, ja mä haluan myös tänä kesänä yöuinnille! Plus haluan kyllä uimaan myös muuhunkin vuorokaudenaikaan, mutta yöllä on päästävä.

Rodoksenmatka Oonan kanssa♥ Matka oli kokonaisuudessaan ihan huippu, mutta mulla jäi ehdottomasti mieleen se kun mentiin kahdestaan crazy ufolla. Meiltä kysäistiin siinä, että halutaanko kunnon kyyti, ja no tottakai me haluttiin. Ja siis ai kamala kun se nousi monta kertaa pystyyn niin, että takaraivo viisti vettä. Siis mua oikeesti vähän pelotti silloin, että entäs jos ote pettää, niin mähän keikkaan sinne mereen.

Ratsastusleirit Johannan kanssa+ kesäinen heppamaasto. Tätä en edes selittele sen enempää, mutta voi että kun on ikävä niitä aikoja♥


Parinvuoden takainen ylppäripäiväkin oli ihan kiva! Onnea muuten tämän kevään valmistuville.

Kesällä 2013 tehtiin vanhempien kanssa asuntoautolla kotimaamatkailureissu ja reissattiinkin ylös Kolarin lähettyville. Vaikkakin välillä se asuntoautossa oleilu oli tuskaa, niin me kierrettiin todella erilaisia paikkoja ja nähtiin kauniita maisema. Kotimaamatkailua olisi kyllä ihana tehdä enemmänkin, sillä Suomen luonto on niiin kaunis!

Benji-hyppy Tuulin kanssa. Päätettiin hypätä yhdessä Tuulin kanssa benji-hyppy weekend-festareilla, joskus vuosia sitten, ja se oli kyllä mitä mainioin kokemus tällaiselle hurjapäälle. Haluisin ehdottomasti hypätä uudelleen!





lauantai 27. toukokuuta 2017

KAHDEN KUUKAUDEN TAUON JÄLKEEN

Moooi! Onko siellä vielä joku? Huomasitkin varmaan, että tää paikka on ollut täysin hiljainen viimeiset kaksi kuukautta. Tauko oli tahaton, sillä en todellakaan ollut suunnitellut mitään taukoa. Huhti- ja toukokuu menivät koulujutuissa, pääsykoelukemisessa sekä kesätyön perehdytyspäivissä + muutamia vuorojakin tuli tehtyä jo huhtikuussa. Toukokuussa oon ollut kaksi ensimmäistä viikonloppua töissä, ja viime viikonloppuna menin kotikotiin, ja juhlittiin siellä muun muassa äitienpäivää, joka mulla hurahti siis töissä.




Kaikki koulujutut sain tehtyä tän kuun puoleenväliin mennessä, joten loppukuu menikin sitten pääsykoejuttuihin. Pääsykokeet olivat tän viikon tiistaina, ja olin ihan varma, että avaan koneen heti keskiviikkona, joka mulla oli vapaana, ja raapustelen tänne jotain. Keskiviikko meni kuitenkin ihan vain lepäillessä ja siivoillessa. En jaksanut avata konetta eilen enkä torstainakaan, sillä tänä keväänä oon tuijottanut koneen näyttöä ihan tolkuttoman paljon, eikä vaan ollut fiilistä availla sitä. Tänään en kuitenkaan enää malttanut pysyä poissa täältä, ja ai että MITEN MÄ OON KAIVANNUT TÄTÄ! Mitään sen kummempaa postausta en nyt ollut suunnitellut tähän, vaan lähinnä ajattelin tulla kertomaan tänne, että oon hengissä ja blogiin tulee nyt taas tuttuun tapaan päivityksiä. Kiitos muuten teille, jotka ootte jättäneet kommenttia vanhoihin postauksiin! Vastailen niihin tänään. ♥



Tän postauksen kuvina toimivat tämän kuun vappubrunssin kuvat. Haha oon ehkä ihan pikkasen myöhässä tän kanssa! Aloteltiin brunssi sisätiloissa, mutta sitten A ehdotti, että siirytään parvekkeelle syömään, ja sehän kelpasi mulle, sillä siinä oli kyllä ihanan lämmin istuskella. Pitää nyt lämpiminä kesäaamuina syödä useamminkin ulkosalla aamupalaa! Mites teidän kevät on sujunut? :)